Oletko miettinyt, millaista on sivutoiminen yrittäjyys? Sivutoiminen yrittäjä voi olla periaatteessa lähes kuka tahansa ja yrittäjyys voikin sopia monenlaiseen elämäntilanteeseen. Sivutoiminen yrittäjyys sopii hyvin esimerkiksi oman yritysidean testaamiseen, lisätulojen hankkimiseen tai opintojen oheen.
Kirjoituksessa käsitellään sivutoimista yrittäjyyttä ja sen aloittamista. Käydään myös läpi sivutoimisen yrittäjän verotus, YEL-vakuutus, oikeus työttömyysturvaan, yrittäjyyden vaikutus opintotukeen sekä mahdollisuus saada starttirahaa.
Mitä on sivutoiminen yrittäjyys?
Sivutoiminen yrittäjyys viittaa yleensä yrittäjään, joka ansaitsee pääasiallisen toimeentulonsa muulla tavoin kuin yrittämällä. Sivutoiminen yrittäjä voi olla esimerkiksi palkansaaja, eläkeläinen tai opiskelija.
Sivutoimista yrittäjyyttä ei tilastoida erikseen, eli tarkkaa tietoa sivutoimisten yrittäjien määrästä ei ole saatavilla. Useimpien sivutoimisten yrittäjien arvioidaan toimivan itsenäisesti, eli heillä ei ole esimerkiksi yhtiökumppania tai työntekijöitä.
Sivutoiminen yrittäjyys ei yleensä katso toimialaa, periaatteessa sivutoimisena yrittäjänä voi siis toimia millä alla tahansa. Tyypillistä sivutoimisille yrittäjille on esimerkiksi kulttuurin, virkistys- ja liikuntapalveluiden, liikkeenjohdon konsultoinnin sekä terveydenhuollon parissa työskentely.
Kenelle sivutoiminen yrittäjyys sopii?
Sivutoiminen yrittäjyys voi olla erinomainen vaihtoehto monenlaisissa tilanteissa ja lähtökohtaisesti se sopii kaikille. Se mahdollistaa esimerkiksi uuden työuran luomisen opiskelun tai nykyisen työn ohessa.
Sivutoiminen yrittäjyys on myös melko riskitön tapa testata omaa yritysideaa ja nähdä, olisiko mahdollista työllistyä päätoimisesti yrittäjäksi. Joskus tavoitteena voi olla myös ihan vain lisätulojen hankkiminen, eikä tavoitteena ole lainkaan työllistyä kokoaikaiseksi yrittäjäksi.
Aloita sivutoiminen yrittäjyys
Sivutoiminen yrittäjyys alkaa tietysti yritysmuodon valinnalla. Kannattaa kuitenkin tarkistaa ennen yrityksen perustamista, onko siitä velvollinen ilmoittamaan työnantajalle. Kokosimme tähän myös tietoa sellaisista asioista, joihin sivutoimista yrittäjyyttä harkitsevan kannattaa tutustua ennen yrityksen perustamista.
Mikä on paras yritysmuoto sivutoimiselle yrittäjälle?
Valitettavasti tähän kysymykseen ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta, sillä paras yritysmuoto riippuu merkittävästi esimerkiksi yrittäjyyden tavoitteista, yritystoiminnan kautta saatavista tuloista ja siitä haluaako yrityksen perustaa yksin vai yhdessä vaikkapa kaverin kanssa.
Varmasti yksi tyypillisimmistä yritysmuodoista sivutoimiselle yrittäjälle on toiminimiyrittäjyys eli yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ryhtyminen. Sen etuja ovat esimerkiksi osakeyhtiötä kevyempi kirjanpito, sillä toiminimiyrittäjälle riittää yleensä yksinkertainen kirjanpito, kun taas osakeyhtiöllä kirjanpidon tulee olla aina kahdenkertainen. Toisaalta jos tuloja on paljon ja yritystoimintaa haluaisi kasvattaa, voi osakeyhtiö olla usein kannattavampi ratkaisu verotuksen näkökulmasta.
Lue yritysmuodoista ja niiden eroista tarkemmin yritysmuodot Suomessa -kirjoituksesta. Sivutoimista yrittäjyyttä harkitsevien kannattaa tutusta myös siihen, mitä kevytyrittäjyys tarkoittaa.
Ilmoitus työnantajalle
Pitääkö sivutoimiseksi yrittäjäksi ryhtymisestä ilmoittaa työnantajalle? Vastaus on pääsääntöisesti ei, tosin muutamia poikkeuksia löytyy.
Ilmoitus täytyy tehdä, jos:
- olet virkasuhteessa eli töissä esimerkiksi kaupungilla, kunnalla tai valtion virastossa.
- työsopimuksessasi on erikseen määritelty tällainen velvollisuus.
Sivutoiminen yrittäjyys ei saa tietenkään kilpailla työnantajasi yritystoiminnan kanssa. Jos siis työskentelet vaikkapa tilitoimistossa kirjanpitäjänä, et voi tehdä iltaisin kirjanpitoa omalla toiminimellä.
Jos et ole varma, pitääkö sivutoimisesta yrittäjyydestä ilmoittaa, kannattaa asia selvittää hyvissä ajoin, jotta mahdollisilta ongelmatilanteilta vältytään.
Sivutoiminen yrittäjyys ja verotus
Sivutoimisen yrittäjyyden verotus on täysin sidoksissa valittuun yritysmuotoon ja sen verotukseen.
Jos kyseessä on toiminimiyrittäjä, kaikki yritystoiminnasta saadut tulot lasketaan samaan kokonaisuuteen muiden tulojen, esimerkiksi saadun palkan, kanssa. Tämä voikin helposti nostaa sivutoimisen yrittäjän veroprosenttia merkittävästi ja vaikeuttaa esimerkiksi yritystoiminnan kasvattamista.
Jos kyseessä on puolestaan osakeyhtiö, se on itsenäisesti verovelvollinen eli osakeyhtiö maksaa tuloksestaan aina 20 % yhteisöveron. Yrityksen tulot ovat tällöin erillään yrittäjän henkilökohtaisesta verotuksesta. Käytännössä tämä mahdollistaa sen, että esimerkiksi puolet yrityksen tuloista jätetään nostamatta ja investoidaan yrityksen kasvattamiseen.
Yrittäjä voi tietenkin nostaa yritystoiminnalla hankittuja tuloja palkkana tai osinkoja, joka sitten huomioidaan henkilökohtaisessa verotuksessa. Jos yritystä halutaan kasvattaa, on osakeyhtiö usein kannattavampi vaihtoehto.
Sivutoiminen yrittäjyys ja arvonlisävero
Sivutoimisen yrittäjän on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi muiden yrittäjien tapaan, jos liikevaihto ylittää 15 000 euroa 12 kuukauden aikana. Liikevaihdolla tarkoitetaan myyntituottojen yhteissummaa ja luku on laskettava ilman arvonlisäveron osuutta.
Poikkeuksen tässä tekevät muutamat arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäävät toimialat. Tällaisia ovat esimerkiksi postipalvelut, sosiaalihuollon palvelut, terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden myynti sekä ammatillinen ja yleissivistävä koulutus.
Kattava lista arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäävistä aloista löytyy Verohallinnon sivuilta.
Sivutoimisen yrittäjän YEL-vakuutus
YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus koskee myös sivutoimisia yrittäjiä, jos tietyt yleiset ehdot täyttyvät.
Yrittäjien on otettava YEL-vakuutus, jos:
- työtulot ylittävät vähimmäisrajan eli 8 063,57 euroa vuonna 2021 ja
- yritystoiminta jatkuu vähintään neljä kuukautta.
Kannattaa myös tarkistaa, onko tarpeen hankkia muita yrittäjän vakuutuksia.
Sivutoiminen yrittäjyys ja työttömyysturva
Sivutoimiseksi yrittäjäksi aikovia voi mietityttää säilyykö oikeus työttömyysturvaan normaalisti. Päätoimiset yrittäjät eivät ole oikeutettuja työttömyysetuuteen, mutta sivutoimiselle yrittäjälle voidaan maksaa niin sanottua soviteltua päivärahaa. Päivärahasta vähennetään tällöin osa yritystoiminnan kautta saaduista tuloista.
Oikeutta työttömyysturvaa ei voi varmuudella tietää etukäteen, sillä päätöksen tekee aina Työ- ja elinkeinotoimisto eli TE-toimisto tapauskohtaisesti. Arvio perustuu tehtävän työn määrään, eli yritystoiminnan kautta saadut tulot eivät ole ratkaisevassa asemassa. Yrittämisen katsotaan olevan päätoimista, kun työmäärä on niin suuri, ettei se mahdollista kokopäivätyön vastaanottamista.
Jos olet työttömänä työnhakijana ja saat työttömyysturvaa, voit halutessasi myös kokeilla yrittämistä melko pienellä kynnyksellä. Työttömien on mahdollista kokeilla yrittämistä neljä ensimmäistä kuukautta ilman, että TE-toimisto arvioi lainkaan yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta.
Sivutoimisen yrittäjyyden vaikutus opintotukeen
Sivutoiminen yrittäjyys on eri arvioiden mukaan melko yleistä opiskelijoiden keskuudessa, eikä se vaikutakkaan opintotuen saamiseen. Opintotukea voi siis saada täysin normaalisti, vaikka toimisikin sivutoimisena yrittäjänä. Toki opintotuen tulorajat pätevät myös sivutoimisesta yrittäjyydestä saatavaan tuloon, eli tulojen kanssa kannattaa olla tarkkaan etenkin loppuvuodesta, ettei tuloraja turhaan ylity ja opintotukea joudu maksamaan takaisin.
Saako sivutoiminen yrittäjä starttirahaa?
Starttiraha on tarkoitettu päätoimisen yritystoiminnan käynnistämiseen, eli sitä ei ole mahdollista saada sivutoimisena yrittäjänä. Starttirahaa voi kuitenkin saada siinä vaiheessa, jos sivutoiminen yrittäjä siirtyy päätoimiseksi yrittäjäksi. Lue lisää starttirahasta aiemmasta kirjoituksestamme.
